Loviisan kirkon vastamaalatuista penkeistä löytyi konsertin jälkeen 373 pyllyn jälkeä. Todennäköisesti saman verran löytyi takapuolia, joissa oli tuoretta öljymaalia, elleivät kirkkovieraat siirtäneet takamuksensa paikkaa useampaan kertaan ennen konserttia. Tapahtunutta voisi vähän ilkikurisesti kuvailla sanoilla "Loviisan ihme". Olen nimittäin varma, että Loviisan kirkosta tulee tapahtuneen jälkeen entistä suositumpi turistikohde. Vaikka kyse oli inhimillisestä erehdyksestä, niin ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Seuraavaaan messuun voisi houkutella kirkkokansaa teemalla; "Tule ja etsi omalle takamuksellesi oikea paikka!". Toivon, että takamuksenjäljistä ainakin osa säilytettäisiin. Näin varhaiskasvatuksen pappina voisin kuvitella, miten paljon kirkkokansaa keräisi sellainen perhemessu, jota voisi markkinoida kutsulla; "Vauvat, vaarit, mummit ja kummit, tervetuloa painamaan puuta ja perheellenne omat paikat seurakuntanne kirkkoon!".
Jäljillä on merkitystä. Monet ensimmäisen kerran isäksi tulleet saivat isänpäivänä kortin, jossa oli esikoislapsen jalan tai käden jälki. Luulen myös taivaallisen Isämme iloitsevan kaikista niistä persoonallisista jäljistä, jotka Loviisan kirkon penkkeihin piirtyivät. Kerrankin hän voi myös todeta, että ainakin jäljistä päätellen kirkko oli täynnä.
Pyllynjälkien moninaisuutta voi myös verrata seurakunnan sekalaisuuteen, jokainen kirkossaistuja on omannäköisensä takamustaan myöten, mutta kaikkien takamukset ovat yhtä tervetulleita kirkon penkkejä kuluttamaan.
Onnea uudelle blogistille.
VastaaPoistaVinkkinä tähän juttuun voisi olla linkki alkuperäiseen uutiseen.
Eikö ole hieman haastavampi areena kuin facebook? Feissariin riittää yksi ajatuksen puolikas. Tässä joutuu jo vähän enemmän rakentaa.
Facebook on myös enemmän keskusteleva. Toisinaan huomaan sen olevan omalle ajattelullekin parempi tapa. Mutta tätäkin kannattaa kokeilla.
Sanon sinulle vielä salaisuuden - kun minulla on eri puheille omia blogeja, löydän omat juttuni helpommin netistä kuin tietokoneen kansioista. Muistiinpanot on aina siellä, missä nettikin. Kätevää. Sellaisen voisi periaatteessa toteuttaa myös niin, että kukaan muu ei näe niitä. Toimisivat vain omina muistiinpanoina.